sunnuntai
Kuka näitä tarinoita lukee? Todella hämmästyttävää ilman Instaa yms. Vaikka eihän se sisältöä mihinkään muuta. Instagram on vaan mainosalusta ja liikenteen lähde. Insta on todellinen time-warp. Käytä jos halua valuuttaa elämäsi viemäriin. Nykyään on tapana syyttää kaikesta ”algoritmiä”. Alko-rytmi. Kaljaa ja makkaraa.
Aloitan aamut aina 2-3 tunnin rauhoittumisella. Parhaat ajatukset tulee aina silloin. Joskus saatan koodailla, joskus lisäilen pyörän komponentteja ostoskoriin, joita en koskaan kuitenkaan tilaa. Kaikkee kivaa. Ruokavalioiden ja treenien suunnittelua. Ennen tuo sama aika meni Instan doom-scrollaukseen. Herätyskelloa en ole käyttänyt kuin 15 vuotta sitten viimeksi työskennellessäni Parocin Wanhalla Vuorivillatehtaalla. Istun sohvalla, kuuntelen musiikkia tai lintujen laulua ja juon lungo-espressoa. Kaava on sama oli kyseessä sitten työpäivä tai vapaa. Joku saattaa käyttää työmatkaan 1,5 tunria päivässä autolla. En pystyisi tuohon koskaan enkä tajua miten ihmiset voivat antaa tuollaisen määrän aikaa työpaikalle. Pois oman perheen luota.
Veikkaan että tämä on se yksi suomalaisuuden juurisyy: ”Pitää olla onnellinen että on töitä”. Tätä kuulin kyllästymiseen asti kun vielä liikuin julkisilla paikoilla ilman nc-kuulokkeita. Oma ajatusmaailma tulee enemmän ja enemmän espanjan versiosta: ”Mañana”, ei se helpolla tule mutta olen päivä päivältä lähempänä tuota. Tietysti kehnompia päiviä tulee kaikille mutta se kuuluu elämään. Haasteita pitää olla.
Sitten jossain vaiheessa alkaa tulla jo nälkä. Maitotuotteiden jäätyä pois aamiainen koostuu kaurahiutaleista, mustaherukoista/mustikoista, hunajasta ja tonnikalasta. Sitten pyöräilen salille. Koko reissu on ~1000 kaloria. 1,5 tunnin salitreeni ja tasaisella ”asfaltilla” pyöräilyä 50 min. Jokapäev. Vuoden ympäri. Paitsi jos herään silmät muurautuneena umpeen, sit se on lepopäivä. En mene salille kaivamaan nenää tai persettä (näen molempia).
En aio syksyllä/rasvanpolton jälkeen treenata punttia päivittäin, joten siihen olen alkanut mietiskelmään vaihtoehtoja. Kotiovelta on 50 metriä metsään, joten maastopyöräily on vahvin kandidaatti. Juokseminen on toinen. Pitkäaikainen unelma on pystyä juoksemaan 10 kilometriä. Ei kovin kummoinen haaste varmaan monelle mutta minulle aivan valtava haaste. Kaikki omat lahjat ovat räjähtävyydessä. Pituushyppy, korkeushyppy, 100 ja 200 metrin juoksu oli lajit joissa koulussa loistin. Niin ja jalkapallo tietty. Luistelu sujui myös ihan luonnostaan mutta kuka nyt jaksaa keppi kädessä jossain karsinassa huitoa kiekkoa? No raipen pojat etelä-kurjalasta ilmeisesti. Ja sehän kaikkia kiinnostaa koska voi juoda kaljaa. En palaa enää tähän aiheeseen koskaan. Olen aina iloisempi kun Saipa häviää. En kyllä edes tarkkaan tiedä miksi. Varmaan liittyy siihen että ammattiurheilussa ei ole enää lahjakkuutta. Kaikki ovat ”tieteellisesti todistetuilla valmennuskäytännöillä” kehitettyjä urheilijoita. ”Insinööriurheilua”, eikä siinä varmaan mitään pahaa ole mutta viihdyttävää se ei ole, enkä katso peliäkään.
keep moving
Juoksemisen aloitan matolla. Se on helpompi aloitus, oon varma. Joka päivälle on joku suoritus kuitenkin keksittävä. Tietysti jos ajan salille ja vedän vaikka kelkkaa 30 minuuttia niin sekin on ihan kelpo treeni. Tai pohkeet, vatsat ja niska? Keksiihän näitä ja sit tietty pyöräilystä tulee vajaa tunti aerobista. En tiedä millaisia treeniohjelmia nykyään käytetään mutta jos viikon treenit on: 3 x viikossa kuntosali, 5 liikettä, 3 sarjaa 8 – 12 toistoa ja kotiin autolla. Odotukset kannattaa pitää aika alhaisella tasolla. Ruokavaliota aniharva pystyy noudattamaan ja tulosten stallatessa treenit jää. Kunnes Päiväpaskalehdet keväällä aloittavat: ”Vielä ehdit kesäkuntoon”, ”Tee nämä asiat oikein polttaaksesi rasvaa keskivartalosta”.
Näkyvät ja pysyvät muutokset tulevat vain ihmisille, jotka ovat tehneet min 10 vuotta jatkuvaa pitkäkestoista työtä. Siitä saa perspektiiviä siihen miksi 0.1 % näyttää miltään. Se on kovin, raskain ja piinaavin asia koko maailmassa. Treenit vie 2 tuntia päivässä mutta se muu 22 tuntia on se todellinen haaste. Ilta tulee ja viikonloput. On aika palkita keho rasittavasta arjesta.
Hace calor
Treenaan edelleen pitkissä college-housuissa ja hupparissa. Hiki valuu salilla ja sehän on hyvä juttu. Selkä hiessä Prismassa ei ole niin kiva juttu mutta en valita. Olipahan taas niin kaunis aamu ettei voi sanoittaa edes. Jos nukkuisin enemmän, pääsisin vielä. aikaisemmin ulos mutta klo 8 on ihan kelpo aika sunnuntaille. Mihin tässä niin hätä on? Viime vuonna treenin loppuvaiheessa kun oli +30 sisällä niin haaveilin että kohta pääsen valikoimaan Prismasta omenoita [:slightly_smiling_face:]. Nyt on sama fiilis mutta espresso on mielessä jatkuvasti.
Todella hyvä treeni. Maastavetoa ja box-hyppyjä. Sama 40″ menee jo helposti mutta maastaveto vei kyllä aika paljon tehoja mutta noin päin se on oltava. En ole vaa’alla käynyt kotona varmaan kahteen viikkoon eikä. inbodya voi siihen verrata. Mutta kun käynnissä olevan ylläpitojakson painon pudotus on ~5 kg, korotan box-hyppyä 2″ (~5 cm). Ihmisiä sinne alkoi valumaan jo klo 9 aikoihin ja tämä jos mikä hämmentää edelleen. Vielä. puoli vuotta sitten jos meni sunnuntaina mihin aikaan vaan ennen klo 12 niin sai olla yksin. Those were the days. Mutta nyt seuraa jotain ihan todellista ja tärkeää asiaa.
deload/kevennys
Juuri saamani tiedon mukaan iltapaska.com päätoimittaja El Jefe on aikeissa pitää suunnitellun kevennyksen. Terassilla istuville asia ei välttämättä ole aivan selvä mutta koska kyseessä on paskamedian päälööppi niin asia on avattava perusteellisesti.
Kevennys voi tarkoittaa vaan samaa treeniä mutta kevyemmällä intensiteetillä ja volyymilla.
Siinä oli kevennys pähkinänkuoressa. Se että pystyykö El Jefe tähän on jo kokonaan toinen juttu. Jos kävisin vaikka katutasossa koettelemassa laitevalikoimaa, vaikka eihän se siitä mihinkään ole muuttunut. Samat Hammer Strength laitteet (lyhyt raajaisille) siellä on. Mutta yläkerrassa oli aikoinaan kiva treenata kevyet viikot. Se on ”rauhallinen”, ja sopii jos haluaa treenata ilman paiskomista. Siellä on myös aerobic-laitteita runsaasti, joten siellä voisi käynnistää juoksun harjoittelun. Mutta ei, ei kiinnosta nyt tässä vaiheessa ainakaan.
pyöräily on the shit
Asiakkaille kärsimyksiä tuottava Pyörävarikko Lappeenranta ei saa uutta pyörääni Cube Editor Pro:ta ensihuollon tekijäksi. Teen sen omin kätösin. Pinnojen kiristys on ainut mitä en ole aiemmin tehnyt. No onhan nyt jokainen yhden pinnan joskus kiristänyt mutta koko vanteen läpikäynti onkin jo toinen juttu.