Sunnuntai
Kylki on jo lähes kunnossa. Olisi hyvä palata treeneihin tänään. Se selviää tässä lähituntien aikana. Ohjelma on valmis (pysyy samana) ja ruokavalio muuttuu vain siten että proteiinia tulee vähemmän. Tavoite olisi pitää paino paikallaan ja syödä niin ettei ole jatkuva nälkä. Olen entistä varmempi että nyt 46-vuotiaana kehityksen steppien prio on:
- Uni
- Stressi
- Kova treeni
- Ravinto
Yritykset nostaa kehonpainoa +500 kcal päivässä epäonnistuu koska se on liikaa ja läskiähän siitä saa palkinnoksi. Yritän siis syödä ylläpidon verran mitään laskematta. Keho päättää sitten rakentaako lihasta vai polttaako läskiä. Pidän tärkeämpänä saada voimaa kuin rakentaa lihasta. Läskiä tottahan toki voi veikkonen haluan pois. Jos se ei näin lähde niin sitten teen muutoksia. Mutta se aika ei ole nyt. Kesällä liikun paljon enemmän, joten NEAT on korkeampi ja läskiä palaa. Ne vanhan ajan bulkkaukset kannattaa unohtaa kokonaan.
Kaksi suurinta nestepöhön ja Moonfacen aiheuttajaa ovat:
Maito ja kreatiini. Ei ole ihme naama on kuin rantapallo eikä mahdu ovista.
julkisten tilojen survival pack
NC-kuulokkeita ei vaan sovi unohtaa. Joka kerta reseptorit ovat niin herkällä ja nyt kuulin kun raparperi on kausimaku ja niin hyvää. Mikähän helvetin tuote mahtoi olla kyseessä? Lippis syvällä päässä toimii kyllä salilla mutta Prismassa käydessä on pyöräilykypärä päässä ja sen kanssa ei pääse ihan samaan stealth-modeen. Blaa blaa blaa, aurinko alkaa tirkistellä pilven takaa niin on aika ajella Sykkeelle ja koetella maastavetoa tämän kylkiluun ärtymyksen jälkeen. Jotain vielä tuntuu mutta ei se istumalla siitä ainakaan paremmaksi tule.
lunes
Hmm… Jouduin miettimään että mitä tein? Salilla penkkasin pitkää sarjaa (2 toiston sarjoja). Ekan kerran pääsin loikoilemaan riippumatossa tänä kesänä. Oli todella lämmintä. Meinasin perua viilennyslaitteen asennuksen mutta sitten päätin että ehkä parempi ottaa se nyt eikä ensi keväänä kun on jo asennus varattu.
Huomaan tuossa tekniikassa sellaisen että kun aloitan tosissani harjoittelemaan penaa niin on opittava työntämään enemmän yläviistoon. Ihan turhaa eforttia menee nyt tuohon linjan pitämiseen mahdollisimman vertikaalina.
martes – lepopäivä
Heräsin klo 2.20 ja tuntui että mitäs nyt? Jätin Apple Watchin pois koska en seuraa unta nyt vähään aikaan. Nukun yhtä huonosti riippumatta siitä tiedänkö sen kellosta vai ilman. [hupi-ukko emoji]. Päivän paska menee emojeille.
Mutta siis aamulla oli se ”kofeiini”-headache. No näitä on ollut jo niin monta kertaa että ei se pahemmin enää tunnu. Tällä kertaa kuitenkin yrjötti eikä ollut nälkä, palelin ja hengailin terassilla pitkissä collareissa ja hupparissa. Trigger-pointtasin yläselän ja niskaakin, otin sen kuningas-tulehduskipulääkkeen (etoticoxibsdflakdf 120 mg), 500 mg parasetamolia ja b-12 vitskua. Ei mikään auta. 4:n lungon jälkeen alkoi vähän helpottaa ja sain syötyä banaanin. Olo olit tuttu ja sitä voisi kuvailla niin että oot tynnyrin sisällä ja pyörit jyrkkää ja pomppuista rinnetta alas 3 kilometrin matkan. Ohi meni kuitenkin, this too shall pass.
miercoles – lepopäivä
Toiminnanohjaus
Supervoimani on eittämättä kyky puskea kehoni äärirajoille ja paljon ylikin. Rajoittimet eivät ehdi mukaan. On aika tehdä koodimuutos toiminnanohjausjärjestelmään. Retinopathy Centralis Serosa vaatisi vähintään 7 tunnin unet joka yö. Oikea silmä on huono koska tuo kohdistuu tarkan näön alueelle. Vasemmassa sitä on mutta eri kohdassa. Suomeksi tästä(kään) ei tietenkään löydy kuin joku laiha artikkeli mutta Yhdysvaltojen lääketiede on tässä(kin) asiassa suomea edellä. 55-v Himo-urheilijan injektiopistokset. Sanomattakin selvää että otin neljä pistosta, viimeisestä jäi pilkku näkökenttään, yks meni perseelleen jne. Lopetin hoidot. Viimeisempänä kokeilin treenitaukoa. En edes pyöräillyt reilun neljän viikon ajan ja nukuin lähemmäs 7 tuntia. Ei mitään apua ja tuolla suomenkielisillä sivuilla vaiva ”paranee usein itsestään”.
Mikä sitten avuksi?
Sain tämän väläyksen klo 2.29 jo valvottuani tunnin. Siirrän treenit iltaan. Kortti on aikarajoitettu mutta klo 20 eteenpäin pääsen sisään. ja PE – SU ilman rajoituksia. Kaikkihan ratkeaa tällä enkä nyt edes tajua miksi tuo aamutreenaaminen on jäänyt niin tiukasti takaraivoon. Hyötyjä:
- Enemmän murua rinnan alla ennen treeniä.
- Readiness-testi on varmasti parempi kuin aamulla 4 tunnin unien jälkeen
- Ei fyysistä rasitusta ”ai salille työpäivän jälkeen, kuolen!”, ei oo mitään tällaista minulla.
- Kofeiinia voin vedellä pitkin päivää.
- Ruuhka-aika salilla mutta ryhmäkalenterin näkee netistä. Melusaaste hoituu vastamelukuulokkeilla. Tarviin vaan räkin ja penkin.
- Ei ole tiukkaa ohjelmaa menossa eikä päivä ole pilalla jos kaikki paikat on varattu.
- Sykkeen kellarissa ei ole laitteita oikeastaan ollenkaan -> siellä treenataan. Free weights or die.
Joo, nähtäväksi jää milloin saan aluille tuon systeemin. Toinen lepopäivä putkeen, eilen en tehnyt mitään mutta tänään ajelin pyörällä toimistolle. Jotain edes. Kahvia oon vedellyt järjettömiä määriä.
Jueves – lepopäivä
Kolmas lepopäivä. Unet alle 4 tuntia. On aika ottaa viimeinen konsti käyttöön. Kuulemiin…
viernes – treenipäivä
Treenaamisella on valtava vaikutus lähes kaikkeen. Kolmen lepopäivän jälkeen tuntui kuin en olisi koskaan salilla käynytkään mutta nopeasti se siitä palautui ja oli rauhallista aamulla. Osaan tunnistaa paremmin kehon signaalit kun lepo on tarpeen mutta en vaan kuunnellut. Tuo kylkiluun sabotointi oli ihan viimeinen merkki. Into oli kateissa ja mietin vaan salilla *mitä helvettiä teen täällä?”. Viime yönä unta 5 tuntia ja 5 minuuttia mutta syvää unta 1 tunti. Olo oli jo ihan toinen ja kyykkäsin kuin olisin saanut uudet jalat. Kofeiini on vaan rajoitettava radikaalisti. Juon 5 lungoa päivässä mutta kaksi viimeistä on oma blendi, jossa on puolet kofeiinittomia papuja grindattuna Starbucks-papujen sekaan. Ei kofeiinitonta muuten pysty juomaan, on sellaista paskaa että huh-hah-hei-oooo!
naama turvoksissa
Unen vähyys on ihan oikea aiheuttava moon-faceen mutta kolme muuta joita epäilin, osoittautuivat oikeaksi. Tärkein niistä on maito. Kuulin joskus Natural Hypertrophyn YouTube kanavalla että jenkkakahvat aiheutuu maitotuotteista. En tietenkään uskonut tosta vaan mutta nyt tämä näkyy jo peilikuvassa. Painohan ei ole tippunut kahteen viikkoon mihinkään, en seuraa makroja ollenkaan mutta niin vain vatsapalikoista näkyy enemmän ja alaselän/vatsan läskikertymä on pienempi. Näin siis kahden viikon maidottomalla kokeilulla.
Proteiinin saanti menee uusiksi kun ennen vetäsin 50+ grammaa päivässä maitotuotteista. Toisaalta tähän sopii täydellisesti testata mitä jos syökin vähemmän proteiinia kuin 1.6 – 2.0 grammaa/painokilo. Proteiini on yli arvostettua luulen. Laatu on tärkeämpi kuin kokonaismäärä.
Jonathan Wolf: Where is my protein storage?
Dr. Christopher Gardner: None. Every bit of it at the end of the day has the nitrogen taken off and it gets turned into carbs and fat. You can’t store protein. In your body. So the muscle heads who are having a lot of meat and regular meals and a protein shake and a protein bar are turning all that into carbs and fats at the end of the day. Transcript täällä
Olipas kivaa.
sábado – treenipäev
Pääsen penailemaan. Ennen sitä on palattava vielä tuohon kylkiluun tulehdukseen. Aivastaminen sattuu vieläkin helvetisti. Eilisessä kyykyssä en huomannut mitään vaikka kuten aina, ilman vyötä ja täydet paineet koko toiston ajan. Hyvä sillee et ei koskenut. Vaikka rullasin sen pahempaan kuntoon niin onhan se tulehdus aluillaan ollut jo ennen sitä, eli palautumisen kanssa on ongelmaa koska mitään iskua tms ei ole ollut.
Caught slippin’ – tämä oli hyvää vauhtia paranemassa kunnes sängyssä vaihdoin asentoa ja kuului ”naps”, se oli sellainen Game Over hetki. En meinannut päästä istumaan ja yöllä kaikki tuntuu aina 100 kertaa pahemmalta. Uusin ärtyneeseen kyynärpäähän kirjoitetun Etoricoxib 120 mg reseptin ja 3 päivää taistelin vastaan. Tein maastavedon ja penkin ilman suuermpia kipuja. Neljäs päivä oli jo normaali, kunnes aivastin. Menee ohi 30 sekunnissa mutta ”the pain is real” [rofl emoji].
Treenaan aina kivun yli. Tässä kannattaa kuitenkin olla tarkkana ja on tunnettava oman kehon rajat todella tarkasti. Tämä oli jo kolmas esimerkki niin voin huoletta todeta että minulla tämä tyyli toimii. Oon kuitenkin jo 46-vuotias. Ensimmäinen oli maastavedossa Starting Strength aikakaudella pre 2015 kun niksautin selän useamman kerran. Viimeisin oli maastavedossa ja kioua ei pahemmin ollut mutta peilikuvassa alavartalo oli ikäänkuin siinä kehon sivussa. Koko lantio sillee hauskasti vinossa. No onhan näitä ollut ja hoitopolku on yleensä: Sirdaludia ja lepiä. Saan lihasrelaksanteista ainoastaan piinaavaa särkyä silmien taakse niin mietin että keksisikö jotain muuta?
onko syy miksi teette asiat näin?
Steve Jobs oli hieno mies. En häntä tuntenut, joten on luotettava siihen Walterin kirjoittamaan elämäkertaan. Jobs saattoi kysyä esimerkiksi: ”Teettekö asiat tällä tavalla koska näin ne on aina tehty”. Suomi on sohvamutisijoiden eliittivaltio eikä kukaan tuo omia mielipiteitään esille, ettei vaan tule häpeää. Kannattaa kuitenkin yrittää esim työhaastattelussa. Mitä hävittävää sinulla on? Ja jos et onnistu niin haluatko sellaiseen paikkaan töihin? Ei siellä pelkän rahan takia kannata elämää tuhlata. Lähti pahasti sivuraiteille mutta saatoit ehkä jo tietää että oleen mestarirönsyilijä, palaan aiheeseen ”in a minute”.
Tällä kertaa sattui olemaan kesä ja halusin pihalle kun poikulit potkivat palloa. Jos näen pallon niin en voi vaan antaa sen olla. Jotain temppuja/pomputtelua on tehtävä. Ihan tavallinen sohvalta nousu kesti sen 2 minnuttia ennen kuin torso oli täysin suorana. Funny shit tällee jälkeenpäin. Mutta potkin palloa kuin Emilio parhaimpina päivinään. Suomalaisia varmaan naurattaa tuo nimi heti. Täällä tykätään tehdä pilaa tuollaisista asioista ja nuorempana mietin että miksi joku käyttäytyy noin? Jean-Pierre Kusela jne on täällä tosi hauskaa. Ei sitä lapsena oikein osannut käsitellä tuollaista joten varmaan se oli sitten hauskaa. Espanjalainen tuskin ihmettelee jos suomalainen ”Jorma” kättelee. Jorma Mällinen tai Pentti HIrvonen, tai Pekka Karvonen. Ulkopuolisuus on todella voimissaan.
Mutta siis vähänkään jalkaa nostaessa alaselän kipu oli totista ja otti hetken aina palautuakseen. Jatkoin näin 3 päivää ilman lääkkeitä. 4 päivä olin tanko niskassa salilla. (RIP Paroc Lappeenranta). Edelliset vastaavat loukkaantumiset on ollut relaksanttien ja painkillereiden kanssa >2 viikkoa ja siihen päälle vähintään viikko ennen kuin uskaltaa salilla mitään koetella.
Seuraava oli vielä vakavampi. Olkapää (oikea). En nyt tiedä onko merkitystä onko oikea vai vasen mutta olen oikeakätinen, tai sillee että molemmat menee ja sama jaloissa. On helpottanut esim runpujen, kitaran ja koskettimien soittoa. Olkapää kipu oli jo niin paha että takkia en saanut päälle ilman erikoistekniikkaa. Kun käsi ei mennyt selän taakse ollenkaan ilman kyyneleitä. Joka yö kyljellään kun nukun niin heräilin jatkuvasti. En mennyt lääkäriin koska en tee sillä tiedolla mitään että ”leikkaus” ja ”ei siitä uutta saa”. ”tankopenkki on syytä lopettaa”. Ei kelpaa minulle ei sitten millään. Nuo olen kuullut niin monelle sanottavan. Jos menisin leikkaukseen niin tarvitsisin todella tarkan skriptin että mitä tarkalleen tehdään. Se että on lääketieteen ammattilainen ei kerro mistään mitään. Pitää olla meriittejä. Ei futaajien akillesjänteitä leikata julkisella. Xavi pelasi vuoden akillesjänne puudutettuna että pääsi kunnon hoitoon. Enkä usko että FC Barcelona kamppaili rahoituksen kanssa.
En tarvinnut muuta kuin kevyen jumppakuminauhan ja kaksi liikettä YouTubesta Joe DeFrancon kanavalta. Eikun kolme mutta se kolmas jäi aika nopeasti pois jostain syystä.
Tietenkään kolmen vuoden kipu ei lähde päivässä mutta jo viikossa aloin huomata jotain edistystä. Oon 19 % varma että olin treenitauolla tähän aikaan koska opiskelin samaan aikaan, Iskä asui remontin aikaan meillä ja pojat olivat pienempiä. Rahasta ei ollut pulaa kun sain opiskella ansiosidonnaisen turvin koko koulun ajan. Samaan aikaan kiinnostuin web-kehittämisestä. Siis 2016 kun koulussa alkoi kurssi: html-perusteet [emoji lol-loti-lol-lol-loo]. Eli ei treenaamisesta salilla ollut tietoakaan. Mutta jos kipua on päivittäin ilman treenaamistakin niin voi olla parempi olla menemättä salille.
2019 jatkoin treenaamista ja Covid-19 aikaan vedin jo elämäni kovimman dieetin, jossa inbody antoi rasvaprosentiksi 3 %. Olin kireä mutta pelkkä luuranko. Dipit, käsipainopena, pelkät etunojapunnerruksetkin viilsivät olkäpäässä. Mutta ei niin kuin ennen rehabia. Vasta 2024 jatkoin penkkipunnerrusta tangolla ja jämähdin aina samaan painoon/toistoihin/sarjoihin. Se jos mikä turhauttaa. Onneksi nämä on videoitu koska siten on helppoa katsoa että miksi. Tai no muut muuttujat pitää olla samoja (uni/ravinto/stressi). Formatoin aivojen kovalevyltä kaiken sinne jääneen tiedon ”penkkitekniikasta”, myös kaikki Utti ”Hulkki” Hietalan, Layne Norton ja Jeff Nippardin ja myös Mike Israetelin science based paskapuheet ”hermotuksesta”. Mitä helvetin väliä siellä tangon alla tuskaillessa on sillä että mikä hermo säätelee mitäkin? Päivän paska menee noille herroille turhasta tiedosta. Tieto vaan lisää tuskaa.
Tein niin että seisoin seinän edessä ja kuvittelin että miten kädet laittaisin jos makaisin auton alle ja olisi punnerrettava se pois siitä rinnan päältä? Tätä käsien asentoa käytän edelleen ja jatkan näin koska: olen punnertanut monesti isompia painoja kuin koskaan aiemmin. Ilman pompautusta, rehellisellä pausella ja vielä tärkeämpänä: ilman kipua. Vielä puoli vuotta sitten välillä isommilla painoilla saattoi tuntua jotain pientä olkapäässä ja olin asennoitunut siihen että tästä paremmaksi se ei tule. Vaan toisin kävi. Nyt on vielä enemmän paino tangossa ja tekniikka on vieläkin parempi. Teen vain lyhyttä sarjaa (max 3 toistoa) tällä tekniikalla mutta jokainen toisto on täysin kontrolloitu. Siksi kuvaan treenejä niin paljon. Ei tarvinnut lääkäriä tämäkään.
Ja kolmas oli nyt tämä Slipped Rib (mikä onkaan suomeksi). 3 päivää ja olin jo treenaamassa.
frendi kylässä
Nukuin 3t 50 min päänsärkyyn tasolla 7/10, vaivasi vain kun vaihdoin asentoa sängyssä mutta se johtaa aina siihen että on vaan annettava periksi kofeiinille ja herättävä. Puristustesti ja readiness hyvällä tasolla niin mitäs sitä sängyssä pyörimään? No nukahdin uudestaan 6.30 ja heräsin 7.05 ilman päikkäri-känkkäränkkää eli oikein hyvä aloitus päivälle. Söin ja polkasin El Labradorilla SykeTC:lle.
PTVGYM Lappeenranta? Onko El Jefellae salin vaihto edessae syksyllae? Hinnat ovat todella korkeat.
Jäsenyys 54€/kk - Miksi vaihtaisin kun etsin mahdollisimman rauhallista salia jossa ei olisi ihmisiae. Ja sijainti on jossain hevonperseessae. Paeivaen toinen paska menee PTVGYM:lle, hii-a-la-housuja hoi, onnea!
En tiedä mistä tuo tuli tähän paikkaan mutta nyt se on ulostettu tuollaiseen komentirivi-ulkoasuun vilkkuvalla kursorilla.
Salilta, Prismaan. Selvitin sen unbelievable omenalajikkeen josta puhuin joko täällä tai Sätkä-Peten kanssa. Se oli Giga. Se on Italialainen ja saatavilla vain muutaman kuukauden vuodessa (yleensä). Luulen että tänä vuonna sen on korvannut tuo Cosmic Crisp. Ihan ok myös mutta ei lähellekään ”Voi Veikkonen” luokkaa.
Prismasta kotiin, lungo ykkösellä (ei kierteillä), Futiskentälle brociton ja omien poikien kanssa. Takareidet hapoilla kotiin, 2 litraa vettä (unohtui ottaa kentälle juomista), ja sit brociton kanssa Uskudar Kebab Lappeenranta testi.
Ruuhkaa, jonoa, äänisaaste (ihmiset), yhteiset ottimet/kauhat/kahvat/vivut. Kuormitus 10/10. Ilman frerndiä olisin kääntynyt takas (näin muiden tekevän samoin, vaikka olivat jo sisällä). Ruoka ihan ok, Kebab-lihassa on suolaa arviolta 2,5 g/100 grammaa että jos aamulla silmät on turvonneet kiinni niin siinä syy. Joskus tykkäsin kebabista paljonkin mutta siitä on tullut suomalaisten makaronilaatikon korvike joten seuraavan kerran syön kebabia Turkissa. Ambianssi ja miljöö liittyy kokemukseen vahvasti eikä tuolla päässyt nauttimaan. Tietysti oli lauantai ja kello 13-ish, ja sehän tarkoittaa kännikaloja ja huumalaisia joka puolella. Se siitä.
Suolasta oli joo, sheesh. Kiireinen päivä siis mutta nyt jo helpottaa kotisohvalla. Meillä tuli myös mopo tänään asumaan. Drac. Poika on todella innoissaan ja niin minäkin. Jos saan luvan niin ajelen sillä välillä treeneihin ja herätän naapurit.
olen pieni nalle vain pullea
Olisipa mahtavaa vetästä 8 tunnin yöunet. Olin vähän sillee hupsu tänään että alle neljän tunnin yöunilla tein pentsauksen jälkeen vielä farmarikävelyä. Huomenna on posterior chain vuorossa ja se tarkoittaa maastavetelyä. Leukoja myös, takaolkapiät ja haukkarit. Syke Training Centerin alakertaan on asennettu käsipainoja luokse peilit. Katosta lattiaan ja ainakin 10 metriä leveä. Nyt jos sinne aletaan tunkemaan hilavitkuttimia niin vaihdan maisemaa. Muutenkin ihan helvetisti porukkaa esim tänään. Siis lauantaiaamu klo 9 ja sali oli lähes tyhjä. Klo 10 ja siellä oli ~15 ihmistä. Kesällä kuuluisi juoda kaljaa ja nukkua jossain tunkkaisessa mökissä itikoiden kanssa. ”Makkara on vihannes” eheheh. No mitäs helvettiä tässä sitä pähkäilemään, porukkaa on ja se on fine, mahtuuhan sinne. Tänään vaan satuin tarvitsemaan sitä rataa farmarikävelyyn.
Päätän tämän viikon Kebab-annokseen.
